Rooster saapui Saparomäelle ensimmäisten asukkaiden joukossa 3.4.2019 pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdityksen kautta. Rooster oli löytynyt pienenä tipuna kaupungista yksin tepastelemasta keväällä 2018.

Rooster oli omanlaisensa persoona. Hän rakasti rapsutuksia: Ei ollut väliä, oliko ihminen pieni vai suuri, tuttu vai tuntematon, rapsutuksia oli saatava ja mieluiten rinnan päältä. Kun Roosteria rapsutti, se kotkotti pienesti omalla äänellään, aivan kuin olisi kehrännyt. Rooster osasi kotkottaa myös kovaa ja kuuluvasti ympäri pihaa ja sen ihana kraakunta kuului kauas.

Kesällä 2019 Roosterin jalkoihin ilmestyi paiseita ja niitä hoidettiin asianmukaisesti. Paiseet eivät kuitenkaan parantuneet ja eläinlääkäri joutui leikkaamaan ne pois. Rooster ei kuitenkaan kestänyt kevyttäkään anestesiaa vaan nukkui ikiuneen eläinlääkärin pöydällä operaation lopussa. Ruumiinavauksessa Roosterilta löytyi muutoksia sisäelimissä, jotka olisivat johtaneet mahdollisesti kuolemaan myöhemmin.

Jäämme syvästi kaipaamaan Roosterin kotkotusta ja seurallista luonnetta. Roster antoi paljon ja opetti paljon kanojen maailmasta. Lepää rauhassa pieni. Ikävä on suuri.